Perustietoa
Tyyppi: Muistolaatta
Osoite: Konnekoskentie 552, 77700 Rautalampi
Paljastusvuosi: 2022
Eräänlainen uuden aikakauen airut oli Laurentius Laurentii Jentze, jonka kuningas Erik XIV nimitti 17.5.1561 Rautalammin seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi. Yleensä Turun piispa nimitti kirkkoherran virkaansa. Samalla perustettiin myös Rautalammin kunta. Kuningas halusi vaikutusvaltansa piiriin nämä erämaa-alueet, joilta saisi myös lisää verotuloja.
Kirkkoherra Laurentiuksen tehtävä oli kertoa uskonpuhdistuksen mukaisesti evankeliumia seurakuntalaisilleen. Luterilaisuus oli hyväksytty Ruotsi-Suomen uskonnoksi vuonna 1527, jolloin Ruotsi-Suomi irtautui katolisesta kirkosta. Laurentius toi uuden aikakauden silloisille erämaa-alueille. Ihmisiä velvoitettiin käymään kirkossa ja ehtoollisella ainakin kerran vuodessa. Avioparit vihittiin, lapset kastettiin ja kuolleet siunattiin haudanlepoon.
Rautalammin hallintopitäjä ja seurakunta olivat hyvin laajat, ulottuen nykyisinä paikanniminä Jyväskylästä ja Toivakasta Pihtiputaalle sekä Kyyjärveltä Pielavedelle ja Tervoon. Välimatkat olivat pitkiä ja kuljettiin yleensä vesireittejä pitkin. Näillä silloisilla erämaa-alueilla oli vuoden 1564 tietojen mukaan jo 219 taloa.
Kirkkoherra asui aluksi Pielaveden Säviällä (Rautalammilta n. 100 km pohjoiseen) ja kiersi sieltä seurakunnassaan. Rautalammilla asui tällöin kappalainen Clito. Cliton kuoleman jälkeen Laurentiushankki Rautalammilta Konnekosken ja Lassilan tilat ja muutti vuonna 1580 asumaan Konnekoskelle. Konnekosken tilallaan hän asui vuoteen 1586 saakka, jolloin hän muutti vastavalmistuneeseen virkapappilaan.
Konnekosken ja Lassilan tilat siirtyivät 1600-luvun alussa Laurentiuksen pojalle ratsumies Laurille. Kirkkoherran jälkeläiset asuivat Konnekosken tilalla vuoteen 1690 saakka, jolloin seurakunta hankki sen kappalaisen pappilaksi. Aikojen saatossa tila on pilkkoutunut lukuisiksi pienemmiksi tiloiksi. Tämä Törmälä on yksi niistä ja sijaitsee aikaisemman Konnekosken tilan rakennustenpaikalla.
Laurentiuksen aikana Konnekosken tilaan kuului myös nykyisen Etelä-Konneveden kansallispuiston maa-alueet. Kansallispuistossa liikkuessamme tiedämme, että kirkkoherra Laurentius kulki täällä metsissään ja souti järvellä – kauniissa ja monimuotoisessa luonnossa.
Jäntti-sukua 1400-luvulta lähtien
Tämän hetken tietojen mukaan sukupuumme alku on seuraava: Henrikki (Henricus) oli syntynyt 1400-luvulla. Hänen poikansa oli Kangasalan kirkkoherra ja lääninrovasti Lauri Jentz (LaurentiusGentz).
Kangasalan kirkkoherran poika oli Laurentius Laurentii Jentze. Häntä pidämme suvun kantaisänä. Hänen puolisonsa nimi oli Barbara. Kirkkoherra Laurentiuksen ja Barbaran lapsista - lasten määrää ei varmuudella tiedetä - suku jatkuu nykypäivään saakka ainakin ratsumies Lauri Laurinpojasta, jonka omistuksessa Konnekosken ja Lassilan tilat olivat 1600-luvun alussa. Hänen puolisonsa oli Kaisa Yrjöntytär.
Jäntti-Suku ry on v. 1985 perustettu sukuseura, jonka tarkoitus on selvittää Jäntti – suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Jäsenet ovat pääosin joko isän tai äidin puolelta sukuun kuuluvia tai avioliiton kautta siihen liittyviä. Sukunimemme on muuttunut vuosisatojen aikana eri tietolähteissä muodosta Gentzvaiheittain muotoon Jäntti.
Tällä muistomerkillä haluamme kunnioittaa Rautalammin seurakunnan ensimmäisen kirkkoherran ja sukumme kantaisän muistoa.
Muistomerkkihanketta olivat tukemassa Juha Rossin säätiö, Rautalammin historiallinen yhdistys ja Rautalammin kulttuuriseura ry.